lauantai 2. marraskuuta 2013

Oma koti kullan kallis

Siitä lähtien kun nuoren Janey-tytön vanhemmat ostivat sen ison talon kaupungin laidalta ja muuttivat asumaan sinne, olo on ollut erilainen. Muuton jälkeen Janey on tuntenut toisen läsnäoloa lähettyvillä vaikkei ketään oikeasti ole. Myös perheen isokokoinen dopermanni käyttäytyy vähät väliä oudosti vaikkei mitään tunnu olevan. Janey ei siksi ole vielä kunnolla sopeutunut taloon. Siellä on hänen mielestään jotain outoa. Jokin on siinä talossa vialla.
Janey on melkein 14 vuotias vihersilmäinen tyttö, jolla on pitkät, tummanruskeat, suorat hiukset ja kauniit kasvonpiirteet. Hänellä on myös sievä, hoikka naisen vartalo ja lumenvalkoiset, puhtaat hampaat sekä maailan söpöin hymy. Kaikki tytöt hänen koulussaan kehuvat häntä todelliseksi huippumalliksi ja pojatkin luokassa ovat jo osoittaneet kiinnostusta. Janey tietää että on perinyt kauneutensa nuorelta 37-vuotiaalta äidiltään ja hyvän kuntonsa, sekä notkeutensa urheilulliselta, neljäkymppiseltä isältään.
Janey on elänyt perheensä kanssa 14 vuotta onnellista elämää mutta kaikki muuttui kun he muuttivat siihen omakotitaloon jossa on jokin pahasti pielessä. Kaksi viikkoa muuton jälkeen Janeyn vanhemmat jatkuvasti riitelevät. Talossa ei ole hetkeäkään hiljaista. Koko ajan hänen vanhemmat ovat toistensa kurkuissa kiinni. Janey saa myös öisinkin kuunnella jatkuvaa huutamista ja kinaamista. Häntä on auttanut se että hän laittaa tyynyn päänsä päälle ja itkee itsensä uneen. Koulussa kaverit ilahduttavat mutta se ei paljoa auta kun ei millään huvittaisi enää ikinä mennä kotiin jota edelleen Janey kammoaa.
Muutama kuukausi kuluu ja Janeylla on alkanut kesäloma. Hän herää klo 12.30 kuollettavaan hiljaisuuteen jota talossa ei ole ollut melkein vuoteen. Hän kävelee unisena alakertaan ja huomaa kuinka hänen äitinsä hiljaisesti nyyhkyttää punertava aamutakki yllään ja kylmennyt kahvikuppi kädessään. Janey menee äitinsä luokse ja järkyttyy kun huomaa toisella puolella kasvoja ison mustelman joka peittää melkein toisen puolen kasvoista. Janey hakee pyyhkeen, kastelee sitä kylmällä vedellä ja taputtelee sillä hellästi äitinsä pehmentyneelle, sinipunaiselle poskelle.
"Riitelittekö te?" Janey kysyy ja hänen  äiti nyökkää. "Missä isä on nyt?" Janey jatkoi. "H-hän on poissa..! Lähtenyt...m-minä sanoin...ettei hän tee meitä onnellisiksi...että hän ei välitä meistä, vain itsestään ja hän...hän löi minua..! Sitten hän..o-otti tavaransa ja...lähti." äiti vastasi.
Janey alkoi itkeä ja halaa äitiään. Hän arvelikin että jossain vaiheessa hänen vanhempiensa eroavat. Janey on surullinen. Hän päättää mennä suihkuun jossa sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain kamalaa. Kun hän on huuhtelemassa shamppoota pois, hoitoaine tippuu ammeen pohjalle ja kun Janey on nostamassa sitä, hän liukastuu ja kaatuu. Sitte yhtäkkiä aivan kuin kaksi tukevaa kättä pitäisivät häntä veden alla vankina. Janey yrittää riuhtoa itsensä otteista irti mutta ei pysty. Hän on aivan paniikissa ja potkii jaloillaan vettä pois. Pian hän tuntee tajuntansa hämärtyvän kunnes lopulta saa tarrattua ammeen reunalta kiinni päästen irti näkymättömistä otteista. Janey tuntee päänsä holottavan tomaantin punaisena ja sylkee sekä yskii vettä. Hän hengittää raskaasti ja on lähellä pyörtyä. Kun hän hieman rauhoittuu pitkin kylpyhuonetta kuuluu hiljaista ja ilkeänkuuloista miehen naurua.
Illalla Janey kertoo tapahtuneen äidilleen joka sanoo että Janey vain kolautti päänsä pohjaan ja siksi kuvitteli jonkun pitävän häntä veden alla. Janey itse kyllä vahvasti uskoo että se oli todellista sillä hän onnistui räpsäyttäämään silmiään veden alla ja oli huomaavinaan vilauksen joistakin likasista ja ilkeistä miehen kasvoista päänsä vieressä takanaan. Ja sitten se oli kadonnut kun Janey sai päänsä pintaan. Janey epäilee kuitenkin mielenterveyttään ja yrittää unohtaa koko tapahtuman. Kuitenkin asiat sen kuin pahenevat pahenemistaan. Eräänä yönä Janey herää sellaiseen tunteeseen, että joku ulkopuolinen on läsnä. Hän nousee sängylleen istumaan ja huomaa jalkopäässä, kaiteen takana jonkun mustan möykyn joka tuijottaa suoraa päin Janeyta. Totuttuuan pimeään puolessa minuutissa Janey erottaa möykyn yksityiskohdat. Hän luulee näkevänsä jonkinlaisen tummapukuisen miehen jolla on veriset, kalpeat ja ilkeät kasvot. Miehellä ei kuitenkaan tunnu olevan silmiä lainkaan! Vain tyhjät kuopat, jotka tuijottavat taikoamatta kauhistunutta Janeyta. Janey perääntyy seinään saakka ja suunnittelee että yrittäisi nopeasti josta ovelle ja huutaa apua. Kuitenkin tehtyään äkkinäisen liikkeen mies yhtäkkiä hyökkää hänen kimppuunsa ja alkaa raapimaan hänen kasvoja. Janey huutaa niin kovaa kuin ikinä kurkustaan ääntä saa. Hän on paniikissa ja tuntee polttavaa kipua poskissaan. Hän heiluttaa käsiään yrittäen saada mies irrottamaan mutta mikään ei auta. Lopulta Janey onnistuu potkaisemaan miestä vatsaan ja irrottamaan. Janey avaa silmänsä ja huomaa miehen kadonneen. Hän tunnustelee kasvojaan ja kauhistuu tuntiessaan verta sekä syvän ja kipeän viillon. Äiti oli kuullut Janeyn huudon ja juoksee paikalle järkyttyen Janeyn kasvoista. He menevät lääkäriin ja saavat poliisilta tietää talon menneisyyden.
Talossa asui ennen heitä eräs mies vaimoineen ja tyttärineen. Mies rakasti perhettään enemmän kuin ketään muuta kunnes hänen vaimonsa sekosi tyttären jäätyä auton alle ja tappoi miehen sekä itsensä. Hän viilsi miehen kaulan auki ja puukotti molempiin silmiin. Sen jälkeen hän piilotti miehen ruumiin Janeyn nykyiseen huoneeseen ja hirttäytyi ullakolle. Janey epäilee miehen jääneen kummittelemaan taloon ja on kaikkien tapahtumien takana. Poliisi kertoo myös että kaikki talossa asuneet ovat mystisesti kuolleet. Silloin Janeyn äitikin uskoo viimein talon olleen riivattu ja päättää muuttaa Janeyn kanssa pois. Kun he menivät takaisin taloon, he molemmat jähmettyvät paikoilleen nähdessään Janeyn isän istuvan hiljaa sohvalla katsoen rapisevaa telkkaria. Janeyn äiti astuu kaksi askelta eteenpäin ja sanoo miehelleen: "Jacob...anna anteeksi! Minä rakastan sinua suuresti enkä halua enää riidellä! Ole kiltti ja tule sopimaan. Meidän on lähdettävä tästä talosta!" Isä ei hievahtanutkaan. Janey lisää äitinsä perään: "Isä-kiltti tule nyt! Mennään takaisin kotiin!"
Silloin Janeyn isä sulkee tv:n, nousee seisomaan ja kääntyy. Janey ja hänen äiti järkyttyvät. Isällä on ruskeitten silmien tilalla pelkät veriset aukot. Sitten isä avaa sinertävän suunsa ja sanoo kähisevällä äänellä: Koti...on täällä..!

perjantai 1. marraskuuta 2013

HYYTÄVÄ SUOMI

Kittilä:
Karvaselän kämppä
Aikoinaan Kittilän ja Inarin välisen postipolun varrella Kittilässä sijainnut autiotupa ei ollut hyvä yöpaikka, sillä tuvassa melskasi kummitu. Kummittelijan uskotaan olevan kauppias Sohvi Tammela, joka katosi pikkupoikansa kanssa ollessaan matkalla Kittilään. Kämppä on siirretty nyttemmin Saariselälle, mutta karmiva tunnelma on kuulemma säilynyt. Kämppä toimii päivätupana.
Kemi:
Kemin Kaupunginteatteri
Kemin Kaupunginteatterissa liikkuu hyväntahtoinen kummitus. Uskotaan, että kyseessä on teatterin edesmennyt vahtimestari Aarre Matikka. Hänen kerrotaan kuljeskelevan erityisesti teatterin lavasteissa. Eikä ihme, lavasteissa on paljon esineitä ja tavaroita, jotka Matikka testamenttasi teatterille.
Tornio:
Säipän talo
Nuori sairaanhoitajatar Sylva Cronvall lienee tunnetuimpia Tornion kummituksia. Säipän talossa 1900-luvun alussa työskennellyt ja siellä myös asunut hoitajatar surmattiin kotonaan ja haudattiin talon puutarhaan. Naisen hahmon on nähty kulkevan kartanon lähettyvillä.
Vaasa:
Palosaaren kirjasto
Palosaaren kirjaston kummitus siirtelee kirjoja ja jopa tauluja paikaltaan. Aktiivisimmillaan kummitus on tarinoiden mukaan juuri pyhäpäivän aikoihin.
Pohjanmaan museo
Museokierroksilla on nähty mukana arvokas herra, joka sitten yhtäkkiä häviää. Erityisesti entisen museonjohtaja Karl Hedmanin huoneessa voi tapahtua. Museonjohtajan tuhkat on hänen pyynnöstään haudattu museon alueelle.
Pori:
Raatihuoneentoria
ympäröivissä rakennuksissa tapahtuu jatkuvasti selittämättömiä asioita. Porin teatterissa on yläparvella näkynyt uutinen utuinen naisen hahmo. Hänen on nähty kävelevän myös penkkirivien välissä hiukset hulmuten.
Kaupungintalossa
eli Junneliuksen palasissa kuuluu puhetta ja siellä vilahtelee utuisia hahmoja. Sisäpihalla olevassa rakennuksessa on nähty pienen pitkätukkaisen tytön haamu. Se ilmestyy yhtäkkiä ja katoaa yhtä nopeasti.
Kuulemma myös Raatihuoneen edustalla vartioi vartijan pukuun pukeutunut hahmo.
Yyterin kartano
Tarina kertoo, että piharakennuksessa sijaitseviin kahteen siiloon olisi aikoinaan muurattu ihmisiä. Muutamat ovat kertoneet kuulleensa hiljaista puheensorinaa, vaikkei ketään ole läsnä. Joskus on kuultu hiljaista gramofonin soittoa pitkin rakennuksen käytäviä.
Turku:
Pääkirjasto
Turun pääkirjaston kellarissa eivät monet työntekijät uskalla käydä yksin. Kellarissa on nähty naisen hahmo järjestestämässä kirjoja, ja kirjat ovat vaihtaneet itsestään paikkaa. Moni uskoo, että kyseessä on kirjaston edesmennyt kirjastonhoitaja.
Tuomiokirkko
Kirkon ovet aukeilevat itsekseen. Kirkon parvella on nähty vanhan miehen utuinen hahmo.
Tampere:
Tampereen Teatteri
Tampereen Teatterin kummitusta ovat tutkineet jo useat ryhmät. Havaintoja on esimerkiksi aukeilevista ovista ja hahmoista. Etenkin talon ullakolla olevalla huokausten sillalla on havaittu kummittelua. Kummituksen arvellaan olevan sotilas sisällissodan ajoilta.
Pyynikin metsä
Pyynikillä on  tehty paljon havaintoja kummituksista. Paikalla on nähty mm. sotilasjoukkoja ja nainen katselemassa Pyhäjärvelle päin. Pyynikin harjun etelärinteessä lähellä näkötornia on vieläkin kalliossa kaiverrus laivan nimestä vuosilukuineen. Onko joku hahmoista ollut edesmennyt merikapteeni?
Valkeakoski:
Voipaalan kartano
Harmaapukuisen naisen on nähty liikkuvan kartanon käytävillä. Havaintoja on runsaasti myös tyhjien huoneiden ihmosjoukon sorinasta ja riitelyn äänistä. Monet koirat ovat käyttäytyneet alueelle tultuaan oudosti, kun nähden tai vaistoten sen,  mitä ihminen ei näe.
Kirkkonummi:
Hvitträskin museo
Täällä voi tutustumiskierrokselle liittyä mukaan odottamattomia seuralaisia. Eräs kolmivuotias tyttö vieraili museossa vanhempien kanssa. Hän itki, kun "ruma täti" seurasi heitä joka paikkaan. Kukaan muu ei naista nähnyt.
Vieraa ovat myös havainneet huoneessa vanhoihin jugend-ajan vaatteisiin pukeutuneet rouvan, joka on yhtäkkiä hävinnyt.  Museon valot syttyvät ja sammuvat itsekseen.
Enontekiö:
Näkkälän Välitupa
Taukotupa sijaitsee Hetan ja Näkkälän välisen polun ja moottorikelkkauran varressa. Paikalliset eivät tälle tuvalle pysähdy, he tuntevat tuvan tunnelman. Tauolla olevan kannattaakin käyttäytyä tupasääntöjen mukaisesti tai saa tuta tupavahdin kiukun.
Oulu:
Nuclear Nightclub
Ravintolan henkilökunta ja asiakkaat ovat havainneet tumman varjon vilahtavan usein baaritiskin luona ja kulkevan kellariin. Joskus on kuultu kolistelua ja naurua.
Jumprun pub
Kuusihenkinen miehistö pelastui laivan haaksirikosta Hailuodolle. Yksi heistä jäi Ouluun ja joutui huonoille teille. Siihen aikaan Jumprun kellarissa oli vankityrmä, johon hänet vangittiin ja jonne hän yllättäen myös kuoli. Vielä tänä päivänäkin kerrotaan miehen etsivän drinkkiä heilurioven heiluessa Jumprun yläkerrassa. Joskus Jumprun valot ovat syntyneet itsestään täyteen juhlsvalaistukseen.
Tervola:
Kerrotaan,
että Tervolan Louejoen sillankorvalla voi nähdä kesämekkoisen tytön liftaamassa kyytiin. Kun auto pysähtyy, tyttö katoaa. Jos neitoa ei poimi mukaan, saattaa hän silti ilmestyä kyytiin. Tarinan mukaan hänet otti kyytiin autoilija, joka surmasi tytön ja hautasi metsään. Jos aaveen ottaa kyytiin, katoaa tämä kohta penkiltä.
Kajaani:
Rautatieasema
Kuks radalls seisoo? Rautatieasema on rakennettu aikoinaan Raatosuolle, köyjälistön hautapaikalle. Siitä lähtien on tehty havaintoja rääsyläisistä ihmoshahmoista, milloin asemalla tuijottaen, jopa radalla seisomassa. Junan jarruttaessa ei ketään ole kuitenkaan näkynyt.
Savonlinna:
Olavinlinna
Huhutaan, että Olavinlinnassa kummittelee Ingel-niminen neirokainen. Taru kertoo, että ruotsalaisen linnanherran tytär oli rakastunut venäläiseen upseeriin ja hänen vuoseen venäläiset pääsivät hyökkäämään linnaan. Rangaistukseksi tyttö muurattiin elävältä linnan muuriin. Paikalle, mihin tyttö muurattiin, kasvoi pihjala. Täydenkuun aikaan keksiyöllä Ingel ja venäläinen upseeri voidaan nähdä seisomassa linnan parvekkeella.
Helsinki:
Puotilan kartano
Joku kävelee ullakon läpi, vaikka siellä ei ole ketään. Nämä äänet ovat tuttuja kartanossa päivittäin työskenteleville. Joku kertoo nähneensä naishahmon kulkevan puistossa, sitten häviävän. Tarina kertoo olevan sulhastaan suuresta Pohjan sodasta odottava morsian. Kartanon omistava Helsingin kaupunki on myymässä kartanoa yrittäjäryhmälle. Kartanossa toimii tällä hetkellä ravintola, joten tiedossa voi olla erilainen lounas
LOPPU!